Askartelua tylsyyteen

Vapaat suju hyvin ja nukuttua tuli melkein 12h/vrk. :D Tekemisen puute tosin vaivas. Ratkaisu: ASKARTELU! Kuvassa olevaan 3,5cm korkeaan koristepöytään tarttette tulitikkuja, erikeepperiä, sakset, hammastikkuja ja servettejä. Ruusu löytyi laatikosta, oli kai joidenkin häiden ylijäämäkoriste en siis tiedä mistä tiimarista sellaisen saatte jos välttämättä haluatte. Eikä äiti varmasti pane pahakseen jos otat vanhan sanomalehden suojaamaan pöytää. Vesilasikaan ei ole pahaksi jos aiot lyhentää tulitikkuja niin kuin minä. Eli siis polttamalla. Hyvä ettei koko pöytä palanut pois. Varsinaista ohjetta en rupea kirjoittamaan. Parhaat tavat syntyy oman pään sisällä. Eikä tuo ollut kovin vaikea tehdä. Leikkaa tulitikuista päät pois. Ellet halua kuluttaa aikaa raaputtamiseen. Katso että jalkatikut ovat suunnilleen samanpituiset, niitä on inhottava hioa lopuksi kun uhkaavat haljeta. Pöytäliina servetti on hyvä liimaata myös pöydän raunoihin kiinni. Pysyy meinaan paremmin helmat alhaalla. :) Hammastikkuja käytin kukkavaasin tekoon sekä tukemaan jalkoja pöydän alapuolella. Tämä meni lahjaksi siskolleni ja hänen miehelleen. Ehkäpä teen seuraavan tylsyyden puuskan iskiessä myös tuolit. Toiselle siskolle, jolla oli synttärit viikolla, tein kutistusmuovista avaimenperän. Ensin leikataan muovista n. 10x10cm iso alue, jonka karhealle puolelle voi piirtää tai kirjoittaa. Permistussi on hyvä rajauksiin koska se näkyy myös kutistumisen jälkeen. Värityksen voi tehdä puuvärein. Kun kuva on valmis, sen voi viimeistellä vielä leikkaamalla kulmat pyöreiksi tai vaikka leikkaamalla kuvaa myötäillen. Muovinpala laitetaan 170 asteiseen uuniin n. 3 minuutiksi. Kannattaa seurata tapahtumia. Mekin Miran kanssa seurattiin nenä kiinni uuninlasissa kun työt ensin käpertyi kasaan ja sitten aukesivat 7 kertaa pienempinä! :D Miten tuollainen aine on keksitty? Ja juuri älysin ettei lahjan saaja ole vielä luultavasti saanut lahjaansa. Ja nyt mä paljastan sen netissä. Höh no mutta desing on salaisuus :) 92-vuotta täyttäneelle vaarilleni en tehnyt mitään lahjaa enkä korttia mikä vähän harmittaa mutta eivät ne ole edes tärkeitä asioita kunhan päivänsankari vaan on pirteä ja terve vaari, jonka kanssa on laiturin nokassa istunut monet lapsuuden kesät mato-ongella kunnes mummo puhalsi kukko(pöllö)pilliin kutsuksi tulla syömään. :)

Arkeen paluu koitti. Miksi silloin kun työt alkaa klo 10 aamulla, herään kuudelta katsomaan paljonko kello on? Ja kahdeksalta.. Eli iltavuorossa olin tänään ja seuraavat kaks päivää aamuvuorossa. Ajattelin että kaikki tammat ois varsonut kun olen vapailla mutta olinpa väärässä. Yhtään uutta varsaa ei ollut syntynyt. Tänä yönä tosin ehkä hyvälä tuurilla Montsa saattaisi varsoa.. Neljältä pitäis talliin uskaltautua taapertamaan. Silloin on niin pimeää! Ehkä jos juoksen niin ei pelota :D Mitään ihmeellistä ei tänään tapahtunut joten ei myöskään ole kirjoitettavaa. Mun pitäis jäädä useemmin jonkun jyräämäks, päästää hevonen karkuun tai jotain äksöniä järjestää. Sais "Tyttiä turmelleet hevoset" listakin lisää nimiä. :) Opiston silmäterä Tarja tosin vei mua vihertynyttä kevätnurmea ihastelemaan tarhatessa. Näytti varmasti ohi menneistä ravihemmoista epätoivoiselta kun monta sataa kiloa suomenhevosta veti mua ojaan vastusteluista huolimatta. Ja kuinka vaikeaa voi olla varsan navan dippaaminen betadinemukiin? Melko epätoivoista sekin. Juuri kun saan mukin ujutettua navan lähelle seuraa takapään heitto ja betadinea lentää oljille. Sitten saan metsästää emän ympäri juoksevaa varsaa :) Meni muutama minuutti ennen kuin onnistuin roiskaisemaan litkut oikeaan osoitteeseen..